Artisokka irti

Maanantai oli taas artisokkapäivä. Olemme ihan totaalirakastuneet näihin piikkimöykkyihin ja tämä oli jo kolmas kerta loman aikana, kun kokeilimme onneamme niiden valmistamisessa. Ongelmana tämän vihanneksen kanssa on, että kehtosuomujen (opin uuden sanan) alaosat ovat syötäviä, kun taas kärjet ovat jotain järkyttävää puumaista ainesta, jota ei mielellään suuhunsa laittaisi.

Helpoiten tämän ongelman ratkaisee siten, että keittelee artisokat kokonaisina ja syö sitten jokaisesta lehdestä (suomusta) kerrallaan syömäkelpoisen osan. Viimeksi toimimme näin ja dippailimme herkullisia lehtiä gorgonzoladippiin, mikä yhdistelmä ainakin meille toimi oikein hyvin.

Nyt halusimme kuitenkin tehdä tämän reseptin, ja sitä varten tarvittiin käsiteltyjä artisokkia. Olemme nähneet paikallisella torilla valmiiksi putsattuja versioita, ja ne näyttivät meistä niin taitavasti tehdyiltä, että ajattelimme mennä siitä mistä aita on matalin ja ostaa “valmiita” artisokkia. Tori kuitenkin oli jo mennyt kiinni (ei opi suomalainen ikinä tämän maan aikatauluille) joten totesimme, että kai se artisokan käsittely on sitten taito, joka olisi syytä opetella.

Pyrimme putsausharjoituksissamme mahdollisimman lähelle italialaisen vihanneskauppiaan kojussa näkemäämme lopputulosta. Kauniimpi puoliskohan tietysti taas hiffasi homman jujun paljon allekirjoittanutta nopeammin. Eli ensin uloimmat lehdet irti ja artisokasta kärki pois. Sitten sokka nurinpäin leikkuulaudalle ja leikataan viistosti kärkeä kohti. 

Näissäkin lopputuloksissa oli kuitenkin vielä liikaa ylimääräistä, ei-syötävää osaa jäljellä. Kai tässä vain joutuu käymään läpi asteittaisen prosessin, jonka aikana oppii hyväksymään sen, että näistä ihanaisista ohdakkeista pitää melkeinpä leikata pois enemmän kuin jättää jäljelle. Sitä vaan ei millään hennoisi silpoa tätä kaunista vihannesta enempää kuin on pakko, mutta valitettavasti nämä nyt vain näkyvät kaipaavan vähän rujompaa käsittelyä.

No, hyvää tuli kuitenkin, vaikka syömisvaiheessa vielä vaadittiinkin pientä näpräämistä. Ehkä sitten ensi kerralla jo uskallamme oikeasti olla tarpeeksi brutaaleja ja leikellä artisokkia jo raakana tarpeeksi ankaralla kädellä.

Brutaaliudesta puheen ollen, meitä (tai ihojamme) kohtaan on tehty melko julmia hyökkäyksiä hyönteisten taholta. Olemme melko varmoja, että syyllisiä ovat terassillamme sankoin joukoin viihtyvät punaiset öttimöntiäiset, eli “chiggers” (http://en.wikipedia.org/wiki/Trombiculidae).

Kaikki ekologisuus ja luonnon monimuotoisuus ovat minusta ihan kivoja ja arvostettavia juttuja, mutta siinä vaiheessa kun iholleni tullaan yllättäen ja pyytämättä, niin kohta joku kärsii. Eli hyönteismyrkyt on hankittu, ja olen jo valmistautunut hyökkäämään terassille spraypullo kädessä,  “Die motherfuckers!”-huudon saattelemana. Tai äitini sanoja lainatakseni: nää on mun maat ja mähän nää myrkytän. Olen kyllä melko valmistautunut häviämään tämän taistelun luontoa vastaan, mutta en ennen kuin terassi on kyllästetty sellaisilla aineilla, että naapurin kissa synnyttää jatkossa kolmisilmäisiä pentuja.

Eilen kävimme myös hieman tunnustelemassa Rooman pukutarjontaa. Miesparalle kun on käymässä niin onnettomasti, että hän on joutumassa loppukesästä kanssani naimisiin, ja olemme pitäneet yhtenä vaihtoehtona hääpuvun hankkimista hänelle täältä Roomasta. Olemme kuitenkin koko pukuasian kanssa niin hukassa, että en tiedä, mitä tästä oikein tulee.

Itse sen sijaan antauduin tänä aamuna lempiurheiluni shoppailun pariin ja sain hankittua kengät, joissa ajattelin astella avioliiton satamaan. Ja saattaa ehkä mahdollisesti olla, että ostin myös laukun. Tässähän alkaa olla jo hyvinkin prisessapäivän ainekset kasassa. Ja kuten kuvasta näkyy, istuu prinsessan rooli minulle kuin hansikas ikään.

Huomenna pitäisikin sitten selvitä Napoliin. Pompeijin olemme jo nähneet ja taidamme jättää tällä kertaa väliin, vaikka se ehdottomasti näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka onkin. Napolista kuitenkin löytyy Italian tärkein arkeologinen museo, joka lienee syytä katsastaa. Ja se maailman paras pizza pitäisi tietysti päästä kokemaan.