Kulttuuripäivä

Säät ovat paranemaan päin, ja eilen uskaltauduimme taas kunnolla ulos. Vihdoin tehtiin ensimmäinen kunnon visiitti Forum Romanumille, joka ainakin itselleni on Rooman tärkein ja merkityksellisin nähtävyys. Tiemme Forumille kulki Circus Maximuksen kautta, ja jouduin taas kerran ihmettelemään kyseisen rakennuksen nykytilaa.

Kyseessä on siis antiikin aikainen, valtava kilpa-ajorata. Tässä kuvaa siitä, miltä paikka on aikoinaan mahdollisesti näyttänyt.

Mielessäni Circus on aina kuulunut samaan kategoriaan tyyliin Colosseumin ja Pantheonin kanssa. Mutta siinä missä kaksi viimeksi mainittua ovat täynnänsä turisteja, pukkaa Circus Maximus nykyään kirjaimellisesti koiranputkea. Koko paikka on ihan maan tasalla ja ruohon peittämä, ja huolettomat lenkkeilijät ja koirankusettajat kuljeskelevat siellä sinne, tänne. Tämä on jotain, mikä ei pieneen päähäni mahdu. Miten voi ihminen viedä fifinsä nostamaan jalkaa Circus Maximuksen raunioille? Tässä siniseksi herrasmieheksi pukeutunut kauniimpi puoliskoni ja paikka nykytilassaan.

No. Tästä jatkoimme Forumille päin. Jos joku olisi joskus Roomaan menossa ja lukisi tätä blogia, niin tiedoksi: sama lippu käy Colosseumille, Palatinukselle ja Forumille. Näitä lippuja myydään a) Colosseumilla b) Palatinuksella. Lipunmyyntipisteiden välimatka on ehkä 200 metriä. Colosseumin lippujonossa saa seistä parhaillaan tunteja, Palatinuksen jono on lyhyt, jos sitä edes on. Jollet siis erityisesti halua viettää päivääsi jonottaen, hae lippusi Palatinuksen lipunmyyntipisteestä, vaikka olisitkin menossa Colosseumille.

Varoitus: seuraavaksi kuvia Forumilta ja lähinnä allekirjoittaneen oman sivistyksen lisäämiseksi tarkoitttua kuivaa historiajorinaa.

Ensiksikin Forum Romanum on ihan käsittämätön paikka. Astella temppeleiden välissä ja kuvitella, että joku muu on joskus yli pari tuhatta vuotta sitten saapunut Roomaan, tallannut näitä samoja katuja, katsellut ihmetellen noita samoja rakennuksia. Se on jotenkin ihan tajutonta.

Siitä, miltä Rooma noin suurin piirtein on aikanaan näyttänyt, löytyy mielestäni ihan tsekkaamisen arvoinen animaatio: http://www.youtube.com/watch?v=VAgA6G75XsI. Kannattaa katsoa, jos haluaa nopean yleiskuvan antiikin rakennuksista ja niiden sijainnista suhteessa toisiinsa.

Saturnuksen temppeli

Tiemme vei ensin Capitolinus-kukkulan juurella sijaitsevalle Saturnuksen temppelille. Roomalaisille Saturnus oli jonkinlainen menneen, kultaisen kauden jumala, jonka Jupiter myöhemmin syrjäytti. Saturnuksen palvominen tarjosi mahdollisuuden hyvien, rauhanomaisten aikojen muisteluun ja kunnioittamiseen. Saturnuksen temppelissä myös säilytettiin valtion varoja, sillä myyttien mukaan Saturnuksen valtakautena ei tapahtunut ryöstöjä, tai yksityisomistusta ei ehkäpä lainkaan tunnettu. (Saturnuksen aika on siis ehkä vähän saman tapainen kausi Rooman historiassa, kuin Suomen historiassa se aika, jolloin yksi suomalainen vastasi kuutta ryssää ja kouluun hiihdettiin puusuksilla kesät, talvet.)

Saturnuksen kunniaksi vietettiin joulun aikoihin sijoittuvaa saturnalia-juhlaa, jonka aikana muutoin varsin selkeästä luokkajaosta joustettiin, ja kaikki yhteiskuntaluokat pääsivät osallistumaan juhlintaan tasavertaisina. Kyseinen juhla lienee myös syy sille, miksi Jeesuksen syntymää vietetään juuri joulukuun lopussa. Myös jotkut jouluperinteistämme ovat mahdollisesti saturnalian peruja: tuohon juhlaan kuuluivat nimittäin lahjojen antaminen, laulujen julkinen laulaminen ja ihmisen muotoisten leivonnaisten syöminen.

Vespasianuksen temppeli

Saturnuksen temppelin vieressä seisoo Vespasianuksen temppeli. Historijoitsijat esittivät hieman Neron jälkeen valtaan nousseen Vespasianuksen hyvänä hallitsijana, varsinkin verrattuna tähän pahamaineiseen edeltäjäänsä. Vespasianusta on myös kiittäminen Colosseumin (oikeammin Flaviusten amfiteatterin) rakennuttamisen aloittamisesta.

Vuonna 64 suuri tulipalo tuhosi suuria alueita Roomasta, minkä jälkeen keisari Nero otti näistä tuhoutuneista alueista suuria osia omaan käyttöönsä ja rakennutti niille kultaisena talona tunnetun palatsinsa. Vespasianus täytätti palatsikompleksiin kuuluneen järven ja rakennutti sille amfiteatterin, joka on keskiajasta asti tunnettu Colosseumina. Näin “varastettu” maa-alue saatiin myös takaisin kansan käyttöön.

(Knoppitieto: puoliympyrän muotoista teatteria nimitetään usein virheellisesti amfiteatteriksi, vaikka kreikan sana amphi viittaa nimenomaan ympyrämuotoon tai molempiin puoliin. Puoliympyrän muotoisista teattereista pitäisi oikeastaan puhua puoliamfeina, siinä missä esim. Colosseum on “oikea” amfiteatteri)

Vespasianus, kuten ihmiset yleensä, kuitenkin heitti aikanaan lusikan nurkkaan. Kuoleman lähestyessä hänen kerrotaan sanoneen: “Kas, taidan olla muuttumassa jumalaksi”. Kuolemansa jälkeen hänet tosiaan julistettiinkin jumalaksi, ja hänen poikansa Titus aloitti hänelle omistetun temppelin rakennustyöt. Titus ei kuitenkaan olut kovin pitkäikäinen, ja niinpä hänen pikkuveljensä Domitianus antoi julistaa Tituksenkin jumalaksi ja saattoi temppelin rakennustyön päätökseen.

Augustuksen riemukaari

Augustuksen riemukaari on pystytetty (Antoniusta ja Cleopatraa vastaan käydyn) Actiumin taistelun muistolle. Kaaresta on jäljellä vain jämät, joiden edessä tässä sininen herrasmies istuu.

Vestaalien talo

Vestaa, kotilieden jumalatarta, palvottiin kaikissa roomalaisissa kodeissa, sillä Vestan tuli paloi niiden liesissä. Tulen teko oli hankalaa, joten tulta pidettiin mieluummin yllä jatkuvasti.

Vestan neitsyiden, eli Vestan papittarien tehtävänä oli pitää Vestan temppelin pyhä tuli palamassa. Tällä tavalla he toimivat tavallaan koko rooman uskonnollisina kodinhoitajina. Vestaalin tehtävä oli tärkeä ja arvostettu, mikä näkyi heidän nauttimissaan etuoikeuksissa. Vestaalien talo toimi näiden papittarien asuinsijana.

Vestan tulen sammuminen vihjasi siitä, että Rooma ei olisikaan enään jumalattaren suosiossa. Niinpä sitä onnetonta vestaalia, joka onnistui mokaamaan päästämällä tulen sammumaan, rangaistiin ruoskimalla. Vestaalin katsottiin myös jättävän isänsä perheen ja tulevan valtion tyttäreksi astuessan virkaansa. Näin ollen vestaalin harjoittamat seksuaaliset suhteet valtion asukkaan kanssa olivat insestiä ja valtiopetos, mistä rangaistiin varsin kohtuullisesti hautaamalla elävältä.

Jos (ja lähes poikkeuksetta kun) vestaalit onnistuivat pysymään neitsyinä ja muutenkin elossa, he palvelivat 30 vuotta, minkä jälkeen he saattoivat mennä naimisiin ja hankkia lapsia.

Konstantinuksen basilika

Antiikin aikaiset balisikat olivat hallintorakennuksia, eivät siis kirkkoja kuten sanan nykymerkitys antaisi ymmärtää. Antiikin Rooman basilikoista suurin on Maxentiuksen tai Konstantinuksen balisika. Alun perin kolmesta osasta koostuneesta rakennuksesta on jäljellä enää pohjoisosa, joka jo yksinään on mykistävän suuri. Kuvassa rakennuksen kokoa havainnollistamassa alalaidassa seisova allekirjoittanut.

Tässä siis otteita Forumilta, joka aikansa poliittisena ja kulttuurillisena keskuksena on toki täynnä muita, myös merkittävämpiä rakennuksia. Tänne varmaan palaamme vielä tämän reissun aikana.

Illalla pääsimmekin sitten hieman erilaisen kulttuurin pariin, eli otimme bussin olympiastadionille, joka itsessään on jo melko vaikuttava rakennus. Katsojia stadionille mahtuu päälle 70 000 (vertailun vuoksi Helsingin olympiastadionin kapasiteetti on 40 600 katsojaa).

Tiistai-iltana katsomot tosin eivät olleet täynnä, mutta halpispaikat eteläkurvista (jossa mekin istuimme) olivat kyllä menneet lähes kaikki, ja meteli oli sen mukainen. Olen nuorempana käynyt katsomassa jonkin verran jalkapallo-otteluita Saksassa, missä sielläkin fudis on iso juttu, mutta Italiassa oli kyllä vielä astetta kovempi meno, siis katsomossa. Ohessa fiiiliksiä matsin alusta.

Kentällä nähtiin ensimmäisellä puoliajalla lähinnä suurta italialaista jalkapallodraamaa, eli näyteltyjä kaatumisia ja loukkaantumisia. Toisella puoliajalla nuo onneksi innostuivat jo tosissaan pelaamaankin. Valitettavasti vain vierailevat veronalaiset onnistuivat tekemään maalin viimeisellä virallisella peliminuutilla, joten yleisö joutui palaamaan kotiin tappiotunnelmissa.

Tänään pääsimme vihdoin torille ostamaan ruokamme. 

Luvassa siis kotikokkailua ja akkujen lataamista. Huomenna nimittäin pitäisi selvitä Milanoon ja jaksaa vielä pirtsakasti bailata Major Lazerin keikalla. Näinköhän sitä vanha enää jaksaa?